Herkkupeppu

Yksi terveellisen elämän peruskysymyksistä on se, miten suhtautua herkutteluun. Herkkulakko, karkkilakko, vai täysin vapaa suhde Herra Suklaan ja muiden viettelysten kanssa?

Itse vietin kesällä 2015 puolisoni kanssa herkkulakkoa. Kannustimena oli kilojen lisäksi raskaudesta muistoksi saamani välttävät sokeriarvot. Lisäksi halusimme pohtia omia tottumuksia ja miettiä, mitä niistä opettaisimme ja siirtäisimme lapsellemme. Jos vaadimme lapselta sokerittomuutta (kuten moni vanhempi nykyään tekee), miksemme aloittaisi itsestämme.

Herkkulakkoon kuului vapaasyöntipäiviä, jolloin saimme omatoimisesti syödä haluamamme määrän haluamiamme tuotteita. Merkiksi päivän viettämisestä laitoimme tarran kalenteriin. Emme halunneet viettää varsinaista karkkipäivää kerran viikossa, koska se olisi tuntunut väkisin syömiseltä. Tuntui paremmalta ajatukselta syödä herkkuja silloin, kun mieli teki ja sen verran kuin halusi. Tarrojen avulla pystyimme seuraamaan, ettei herkuttelu jäänyt päälle jokapäiväiseksi tavaksi.

Tulokset olivat mielestäni hiukan yllättävät. Jo ennestään normaalipainoinen puolisoni hoikistui hieman ja raportoi olonsa parantuneen. Omat veriarvoni eivät muuttuneet eikä oma painoni pudonnut. Sen sijaan olimme kumpikin tyytyväisiä lakon antiin: tapasyöminen ja tavan vuoksi herkkujen ostaminen jäivät pois. Herkkupäivä asettui luontaisesti elämäämme niin, että juhlissa ja muissa tärkeissä tilaisuuksissa otimme tarjolla olevia herkkuja, mutta kotona herkuttelu jäi vähemmälle. Myös laadun merkitys korostui. Suklaa ja karkki eivät enää yltäneet top 3 -listalle, vaan koimme mielekkäämmäksi tehdä itse vaikkapa herkullisia leivonnaisia.

Nyt, liki puoli vuotta lakon päättymisen jälkeen iloitsen yhä siitä, että herkuttelu on löytänyt sopivan paikan arjessamme. Laatu on korvannut määrän, enkä itse koe kärsiväni esimerkiksi makeanhimosta enää ollenkaan. Eri asia on, että minusta on silloin tällöin mukavaa syödä makeaa, mutta se ei ole pakonomaista tai tavanmukaista mättämistä. Voin ostaa karkkipussin, syödä siitä pari karkkia ja palata viikon päästä asiaan.

Sen sijaan on hyvä muistaa, että herkkujen osuus päivittäisestä kalorimäärästä ei välttämättä ole niin suuri, että pelkkä herkkulakko riittäisi laihdutuskeinoksi. Paljon oleellisempaa on arkipäiväisten valintojen laatu kuin esimerkiksi silloin tällöin nautittu kakkupala. Esimerkiksi rasvaisten maitotuotteiden vaihtaminen rasvattomiin voi laihduttaa vuodessa useiden kilojen verran, kun taas kakkupalan syöminen tai syömättä jättäminen kerran kahdessa viikossa ei juuri vaikuta suuntaan eikä toiseen.